*

Harri Lindell

Suomen ja Helsingin tie kohti hiiletöntä tulevaisuutta

Suomessa ja erityisesti Helsingissä ollaan mukana hiilidioksidipäästöjen ilmastotalkoissa. Helsinki on sitoutunut luopumaan kivihiilen käytöstä voimalaitoksissa vuoteen 2025 mennessä. Lisäksi kaavaillaan aurinkovoimaa ja tuulivoimaloiden lisärakentamista. Tämä tuntuu hölmöläisten yritykseltä kantaa valoa pussissa sisälle pimeään huoneeseen, jossa ei ole ikkunoita.

Aurinko- ja tuulivoimasta ei ole taloudelliseen energian tuottamiseen. Ne ovat kalliita tuotantomuotoja ja olisivat myös kannattamattomia, jollei valtio tukisi niitä runsaalla kädellä. Tunnetustihan Suomessa ei aurinko paista juuri ollenkaan talvella, jolloin energian tarve on maassamme suurimmillaan, Pohjois-Suomen kaamosajasta puhumattakaan, siellä ollaan kokonaan ilman auringonsäteitä pitkä aika talvella.

Kotimaisilla energialähteillä eurot kotimaahan

Maalämpö ja biomassan käyttö ovat energianlähteinä jo paljon järkevämpiä vaihtoehtoja. Lisäksi kotimaisten polttoaineiden lisääminen niin lämmön- kuin sähköntuotannossa on järkevää energiataloutta. Näillä on myös työllistävä vaikutus. Eurot jäävät kotimaahan kiertämään, eivätkä mene ulkomaalaisten kivihiili- ja öljykauppiaiden pohjattomiin taskuihin.

Toisena vaihtoehtona on turpeen keskitetty käyttö voimalaitoksissa, joissa sen poltto ei aiheuta suuria hiilidioksidipäästöjä. Onhan myös turve kotimainen polttoaine, jolla on myös hyvin suuri työllistävä vaikutus, hyvä piristysruiske työttömyydessä kituvalle maamme taloudelle.

Hakkeella ja turpeella on kuljetusten kautta myös saastuttava vaikutus niitä vastustavien mielestä. Molempien vaihtoehtojen osalta hyödyt ovat kuitenkin suuremmat kuin haitat. Työllistävä vaikutus on iso myös kituvalle suomalaiselle kuljetusalalle. Nykyaikaiset kuorma-autot ovat vähäpäästöisiä ja taloudellisia. 

Helsingillä ohjaava vaikutus koko Suomeen

Helsingin energia, HELEN valmistelee päättäjille kahta vaihtoehtoa ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Ensinnäkin kivihiilestä pitäisi luopua kokonaan seuraavan 10 vuoden aikana. Toisessa vaihtoehdossa kivihiiltä tupruteltaisiin vuoden 2025 toiselle puoliskolle asti.

Näiden kahden vaihtoehdon lisäksi pitää kuitenkin olla kolmas vaihtoehto, joka muodostuisi suomalaisten polttoaineiden, maalämmön ja  biomassaenergian käytölle. Helsingin päätöksillä on vahvasti ohjaava vaikutus koko Suomen energiaratkaisuihin. Hyvänä esimerkkinä on se, kun Helsinki käyttää tällä hetkellä 5-7 prosenttia pellettiä, mikä vastaa kolmannesta koko Suomen pellettituotannosta. 

Jos taas nykyinen Helsingin tarvitsema energia tuotettaisiin halkomotteina (metrin leveä metrin pitkä ja metrin korkea puukasa), ja tämän vuotuinen tarve laitettaisiin motin levyisinä pinoina peräkkäin, halkopino ulottuisi Helsingistä noin Jyväskylän korkeudelle.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Asiantuntijoiden mukaan Suomessa on aurinkoa yhtä paljon kuin pohjoisessa Saksassa. Auringossa on potentiaalia ja paljon ja siksi sitä maailmalla ja meillä lisätään sähköntuotantoon. Auringon ja tuulienergian polttoaine ei vielä ainakaan maksa mitään. Se on ilmaista ja siksi edullista ja siksi niihin panostetaan. Paljonko aurinko- ja tuulienergiaa tuetaan valtion budjetista? Ja paljonko yleensä muita energiantuotantomuotoja tuetaan...?

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

Tuosta auringonpaisteesta hieman sanoisin, ja tämä on aivan minun mielipiteeni.

Eli siis kun lukee/kuulee tuosta aurinkopanelien kaikkivoipaisuudesta energiantuotannossa, niin olen saanut jotenkin sellaisen kuvan, että nämä panelien puolesta puhujat antavat jotenkin ymmärtää aurigon paistelevan täällä pohjan perillä muina aikoina täydeltä terältä paitsi silloin kun se on horisontin alapuolella. Voi tosin olla, että tämä Sastamala on poikkeavan pimeää seutua siinäkin suhteessa, sillä täällä aurinko vetelee pilviä loppujen lopuksi melko usein. Ja mitä noihin pilviin ja paneleihin tulee, niin ainakin oma pienen pieni kennoni antaa virtaa monta prosenttia, jopa kymmeniä, vähemmän silloin kun mollikka on ohuenkin harson takana.

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Täällä päin aurinkopaneelit tuottavat sähköä helmikuusta lokakuulle normaalin omakotitalon tarvitseman käyttösähkön (ei lämmitystä) verran ja enemmänkin. Ylijäämäsähkön voivat myydä verkkoon takaisin. Mitä tulee aurinkoisiin päiviin, niin kyllä asiantuntijat ovat vertauksia ja laskelmia tehneet mm Saksan olosuhteisiin ja tulleet siihen tulokseen, että kannattaa myöskin meillä. Meillä on jopa enemmän otollista valoisaa aikaa aurinkosähköntuotannolle....

Uskon myös, että tuuliolosuhteet on tarkasti laskettu ja hyviksi todettu. Minä en oikein jaksa uskoa näihin somessa esiintyviin kotitarve-ekonomisteihin ja heidän laskelmiin....Tuuli- ja aurinkoenergia on kaikkein eniten maailmalla ja meillä kehittyvä ja lisääntyvä ympäristöystävällinen energiatuotanto muoto.

Kun sadan kilometrin etäisyydellä suuret koneet kasaavat turvetta jota suuret rekat ajavat voimalaitoksille saastuttaen ympäristöä ja rasittaen maanteita olisi tai on jonkun "asiantuntijan" mukaan edullista, niin mitä tuohon sanoisi? Sanon että kaukana edullisesta ja hölmöläisten touhua nykyaikana.....Huh!

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Paneelit tuottavat Suomessa maksimissaan noin nimelliswattitehonsa verran kilowattitunteja vuodessa. Esim 1000W paneelit tuottavat vuodessa enintään noin 1000 kWh jne... Joku 4000 kWh 5 kW järjestelmästä pitäisi onnistua Lappia lukuunottamatta melkein missä tahansa jos ei ole maastoesteitä paistetta rajoittamassa. Jos maastoesteitä on, niin metsän sisälle varjoon ei kannata sen enempää aurinko- kuin tuulivoimalaakaan tehdä.

Tarkempia arvioita voi tehdä ilmaisilla laskureilla juuri omiin olosuhteisiinsa.

Jos arviot poikkeavat reilusti edellä esitetyistä, silloin voi olla syytä epäillä intressejä suuntaan tai toiseen.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

"Toisena vaihtoehtona on turpeen keskitetty käyttö voimalaitoksissa, joissa sen poltto ei aiheuta suuria hiilidioksidipäästöjä."

Turpeen hiilidioksidipäästöt ovat kyllä kivihiiltä suuremmat.

"Jos taas nykyinen Helsingin tarvitsema energia tuotettaisiin halkomotteina (metrin leveä metrin pitkä ja metrin korkea puukasa), ja tämän vuotuinen tarve laitettaisiin motin levyisinä pinoina peräkkäin, halkopino ulottuisi Helsingistä noin Jyväskylän korkeudelle."

Turpeen energiasisältö tilavuutta kohden on pienempi kuin halkomotissa. Turpeesta rakennettuna tuo kasa ulottuisi nopeasti laskien Helsingistä Vaasaan.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Kolmas vaihtoehto on lopettaa tuhlaaminen, mutta se onnistuu jopa helsinkiläisiltä vihreiltä paremmin paperilla kuin käytännössä. Olisi se silti helpompaa kuin yrittää tuottaa nykyinen kulutustaso jollain satunnaisgeneraattorilla.

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Nykyisin maailmalla on jo rakennettu ydinvoimalaitoksiakin tehokkaampia aurinkovoimaloita. Oulussa on Suomen suurin aurinkovoimala sanomalehti Kalevan toimitalossa. Ja Iihin on suunnitteilla seuraava Suomen suurin aurinkovoimala. Ii on muutoinkin puhtaan energian edelläkävijä. Iissä tuotetaan jo tuulella enemmän kuin vesivoimalla, vaikka Iijoki on kuuluisa voimalaitosjoki.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Edelläkävijöitä on moneen junaan. Täälläkin tuotetaan tuulivoimalla sähköä moninkertaisesti verrattuna siihen mitä kunnassa käytetään (6 x 3MW voimalat, koko kunnan sähkönkulutus luokkaa 8GWh vuodessa). Lisäksi on joitakin aurinkovoimaloita, pientä muuta toimintaa uusiutuvilla ja tietysti koivuhalkopinot joka pihassa.
Arvaatko kumpi on vihreä, Luhangan mummo vai Helsingissä hiiltä tuprutteleva hippi? No tietysti se jälkimmäinen. Sen vuoksi hänellä on jatkossakin oikeus päättää, miten me kansallismaisemaa täällä käytämme ja paljonko maksamme veroja haitallisesta elämäntavastamme.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Voi olla yhtä tavanomaista reaktoria tehokkaampia, mutta kun niiden tuottama energia jaetaan niiden huipputeholla saadaan huipuntuottoajaksi 30% vuodesta ja ydinreaktorilla vastaava luku on yli 90%. Eli aurinkovoimala tarvitsee rinnalleen varavoimaa jollain muulla tavoin tuotettuna. Yksi vaihtoehto tietenkin on, että siirrytään takaisin valoisanajan yhteiskuntaan päiväeläimiä kun olemme, jolloin pimeällä tai pilvisellä säällä ei kuluteta sähköä.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama Vastaus kommenttiin #12

"Make hay while the sun shines" ja talvet nukutaan uuninpankolla. Ei tuo nyt tarkemmin ajateltuna niin huonolta kuulosta, joskin se kuuluisa talouskasvu saattaisi tykätä kyttyrää.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen Vastaus kommenttiin #13

Taitaa talous olla jo pysyvästi laskeutumassa kyttyrän huipulta tehtiinpä niin tai näin tällä kuluttajien määrällä tällä rajallisella pallolla. Eikä vähiten energian vuoksi. Pommit jo kosahtelee aivan kotinurkilla EU-onnelassa.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

http://docplayer.fi/15714770-Iin-kunta-talousarvio...

16
Veroprosentit:
Tuloveroprosentti 21,25 %
Kiinteistöveroprosentit
%

(Arvio v. 2015)
-
yleinen veroprosentti
1,00
607
-
vakituinen asuinrakennus
0,55
938
-
muu asuinrakennus
1,00
242
-
rakentamaton rakennuspaikka
3,00
3
-
yleishyödylliset yhteisöt
0,00
0
-
voimalaitokset
2,85
1 179

Verotulot Iin kunnassa on 32 milj. € ja valtionosuudet 27 milj.€. Voimalaitoksista Ii saa 1,2 mil.€, eli 2%.

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Niin, mitä tuosta talousarviosta?

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro Vastaus kommenttiin #14

Kunnalliset talousarviot ovat todella vaikeaa luettavaa, 2% osuus kunnan taloudessa on aika pieni osuus.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Mulla on pihavalojen energialähteenä aurinkokenno ja pieni tuulimylly, niitä ohjaa valokenno ja ajastin. Marraskuun lopusta tämän kuun alkuun energiaa ei tule kuin satunnaisesti niin paljon että valot palaisivat edes tunnin pimeään aikaan. Yhden yön verkkosähköllä ladaten virtaa riittää ~4 yön ajan. Nyt vasta auringosta tulee niin paljon tehoa että valot palaa etukäteen säädetyn ajan kirkkaasti ilman verkkolatausta. Ja nyt valojen tarve eli energian tarve vähenee jatkuvasti kesän lähestyessä. Eli mulla pitäisi olla ~40 kesällä täyteen ladattua akkua jotta valot palaisi koko pimeimmän ajan aurinkoenergialla täällä lounaissaaristossa.
Kyse on kuitenkin ledlampuista joiden kokonaisteho on 40W.

Ja kun tuulesta ja auringosta tykkäävä Leskinen käyttää wikipwdiaa niin onko toi lintujen grillausalueenakin tunnettu laitos tuttu.
https://en.wikipedia.org/wiki/Ivanpah_Solar_Power_...

Nyt se on konkurssin partaalla kun edes tuolla auringosta ei saa tarpeeksi tehoa.
http://ww2.kqed.org/news/2015/12/15/nrg-ivanpah-fa...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset