Harri Lindell

Leivän hinnan jakautuminen on vinoutunutta

Suomalaisen maataloustuottajan osuus leivän hinnasta on vaivaiset 4 prosenttia. Jokin on pahasti silloin pielessä. Teollisuuden osuus leivän hinnasta on 54 prosenttia ja kaupan osuus 30 prosentin luokkaa. Miten on mahdollista, että leivän tuotantoketjussa suurimman työn tekevä maanviljelijä saa omasta raaka-aineestaan vähiten? Luulisi siinä kotimaisen maanviljelijän olevan itsekunnioituksen huipulla, kun hänen työtään arvostetaan näin paljon. Tavallisen kotimaisen ruokaviljan viljely on Suomessa toivottoman huonolla tolalla. Elämmekö sellaisessa keskusliikkeiden valtakunnassa, jossa ne pystyvät määrittelemään täysin tuottajahinnat ilman mitään omantunnon tuskia? 


Onko kysymys laittomasta kartellista?


Leipä maksaa kuluttajalle kaupassa n. 3-4 euroa kilo. Kauppaketjut ja teollisuus hyötyvät eniten prosessissa, joka alkaa viljan viljelystä ja päättyy leipänä kaupan hyllyltä kuluttajan aamiaispöytään. Tämän epätasapainon pystyy ymmärtämään ilman korkeaa koulutusta. Varsinkin kun leivässä on noin kolmannes sen painosta puhdasta vettä ja tehtaan omasta kaivosta sitä pumpataan lähes olemattomalla hinnalla. Pitävätkö teollisuus ja kauppaketjut itse leivän ostohinnan korkealla Suomessa, jos he pystyvät sanelemaan tuottaja- ja kuluttajahinnat markkinoilla? Kysynkin onko tämä laitonta kartellia, jonka laskun maksamme me tavalliset leipää syövät kuluttajat?

 

Reikiä lisää vyöhön kriisin kohdatessa  

 
Näillä tuottajahinnoilla tapamme oman viljatuotannon kokonaan ja se siirtyy niihin etelän maihin, joissa saadaan vuodessa kaksi tai kolme satoa ja tietenkin edullisemmin kustannuksin kuin Suomessa. Emme ota huomioon Suomen omavaraisuutta, joka huoltovarmuuden loppuessa tulee suomalaiselle yhteiskunnalle todella kalliiksi. Leipää haluavat edelleen syötäväksi tehdastyöläiset siinä kuin kauppaketjujen omistajatkin, mutta mitä teemme siinä tilanteessa kriisin kohdatessa, kun viljaa ei enää jostakin syystä tule sieltä halvasta etelän viljantuottajamaasta? ”Lisää reikiä vyöhön” on valitettavasti tuolloin oikea vastaus.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Tuo mainittu prosenttiosuus tietenkin kertoo lukijalle jo aika paljon. Paljon eivät ole prosentit kuitenkaan muuttuneet vuosikymmenten aikana, 5 %:sta on tultu alaspäin. Viljelijän osuus on pysytellyt sitkeästi 4 - 5 %:n välissä, nyt siis lähempänä 4 %.

Kaupassa jauhojen hinta on myös alhaalla, joten kuka tahansa voi kotitaloudessaan valmistaa ruokaa halvalla. Leipominen pitäisi kuulua kotitalouksien perusasioihin.

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Yrittäjä voinee leipoa leivän valmiiksi ja hinnoitella sen haluamallaan tavalla. Vai voiko olla yrittäjä?

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

Anteeksi että menen taas ohi aiheen osittain mutta mihin sitä leipää oikein tarvitaan. Itse olen pärjännyt vallan hyvin muutaman vuoden (5?) ilman ko. tuotetta. Niin ja minä en jättänyt leipää sen vuoksi etteikö se sopisi vatsalleni, sopii liiankin hyvin eli pidän (kunnon) ruisleivästä kuitenkin kuin se entinen hullu puurosta.

Ja jotta edes hieman sivuaisin aihetta, niin olen sitä mieltä, että kyllä viljelijän pitäisi saada työstään sellainen palkka jolla tulee toimeen.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Olen samaa mieltä blogistin kanssa. Viljelijä tarvitsee työstää kunnollisen palkan. Eikö siihen löytyisi prosentti pari lisää leipurin ja kaupan netoista? Kuka nyt omistaa luopuu Suomessa, onkin sitten jo toinen juttu?

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Maailmassa on markkinatalousjärjestellmä joka hinnoittelee tuotteet. Myöskin maataloustuotteet.....ja hyvä niin.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #5

Suomen maatalous menköön maailman markkinatalousjärjestelmän mukana kuin lapsi pesuveden mukana, niinkö?

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #5

Seppo Leskinen, voisitko kertoa minkäverran leivässämme on kotimaassa tuotetun leipäviljan osuus ?

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Ainakin Jyväskylässä lähileipomojen leivät saa puolet halvemmalla kuin suurketjujen kuten Fazerin, Oululaisen, Moilasen ja Elosen leipiä, mutten tiedä paljonko noista leipien hinnoista menee tuottajille. Systeemi kuitenkin on kuulemma se että pienleipomot "vuokraavat" itselleen myyntipaikan kaupan leipähyllystä.

Toimituksen poiminnat