Harri Lindell

Ilmasto- ja päästöasioissa tehtävä rohkeita päätöksiä

Monet kehitysmaat kärsivät ilmastonmuutoksen vaikutuksista, kuten pahoista tulvista, armottomasta kuivuudesta ja rajumyrskyistä. Ilmasto- ja päästöasioiden suhteen pitäisi tehdäkin mahdollisemman pian rohkeita poliittisia päätöksiä.

Tällä hetkellä maapallon ihmisistä vain miljardi kuluttaa jopa 80 prosenttia kaikesta kulutuksesta. Vastaavasti kehitysmaissa asuvat ihmiset, joita on noin viisi miljardia, kuluttavat vain 20 prosenttia. Maailmantalouden kulutus kaksinkertaistuu seuraavien 40 vuoden aikana, ja kehitysmaiden osuus siitä tulee olemaan rajussa kasvussa. Teollisuusmaiden onkin huolehdittava siitä, että kehitysmaat voivat käyttää talouskasvussaan teknologiaa, joka rasittaa ympäristöä mahdollisimman vähän. Tämä on kaikkien maapallolla asuvien ihmisten yhteinen etu.

Hyvä esimerkki on Kiinan paperiteollisuus. Pelkästään tässä yhdessä suuressa kehitysmaassa on 3 500 paperikonetta, jotka ovat kuitenkin vanhanaikaisia ja tehtaista monet luontoa saastuttavia. Paperikoneiden uudistaminen merkitsisi huomattavaa energiansäästöä ja ympäristöpäästöjen laskua.
Metso on tehnyt kauppaa Kiinassa reilut 50 vuotta. Vuoden 2000 jälkeen kiinalaiset yritykset ostivat noin puolet kaikista maailman paperikoneista. Metso-konsernin osuus noista jättikaupoista oli peräti 35 prosenttia. Viime vuonna otettiin käyttöön kymmenen uutta Metson tekemää paperikonetta. Kiina ostaakin nyt kiihtyvällä vauhdilla uutta teknologiaa, joka rasittaa ympäristöä huomattavasti vähemmän kuin vanhat maassa olevat koneet.

Yhteiskunnan on luotava vaihtoehtoisille energiantuottomuodoille kilpailumahdollisuus erilaisin tukiratkaisuin. Keinoja ovat esimerkiksi verotus ja investointituet. Kun vaihtoehtoenergiantuotanto on jo itsessään riittävän kilpailukykyinen, tukimuodot voidaan poistaa. Sama koskee teknologiaa, joka säästää enemmän ja saastuttaa vähemmän. Näin teollisuusmaat voivat omalta osaltaan olla mukana ratkaisemassa energia- ja ilmastonmuutoskysymyksiä.

Myös Suomessa ollaan heräämässä kylmään tosiasiaan ympäristöasioissa, yritysmarkkinoinninkin puolella. Yritykset puhuvat onneksi jo tässäkin yhteydessä ympäristöbrändeistä, jotka nähdään tuottavina asioina.

Kansanvälisessä vertailussa Suomi pärjää hyvin koulutuksessa, kilpailukyvyssä, ympäristön puhtaudessa ja energiatehokkuudessa. Tätä osaamista kannattaa viedä myös muihin maihin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Ei kannata, Kiina on kovassa dekarbonisaatio-vauhdissa itsekkin.
http://asian-power.com/project/news/china-be-large...

Käyttäjän jarmonahkamaki kuva
Jarmo Nahkamäki

Maailmassa on ollut jääkausiakin. Ilmastopopulismiin ei kannata sortua.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

"Monet kehitysmaat kärsivät ilmastonmuutoksen vaikutuksista, kuten pahoista tulvista, armottomasta kuivuudesta ja rajumyrskyistä. Ilmasto- ja päästöasioiden suhteen pitäisi tehdäkin mahdollisemman pian rohkeita poliittisia päätöksiä."

Ja mikään näistä ei ole ihmisen aikaansaamia vaan ihan luonnollisia ilmiöitä.

Ville Valkama

http://www.talouselama.fi/kumppaniblogit/accenture...

"Sveitsi oli energia-arkkitehtuuriltaan vertailun edistynein maa. Kaikki Pohjoismaat pärjäsivät myös hyvin. Norja oli toinen, Ruotsi kuudes, Tanska seitsemäs ja Suomi sijalla 17."

Olen vahvasti erimieltä siitä, miten energiatehokas Suomi tällä hetkellä on.

Toimituksen poiminnat